Blogi

Kesän paras partiotapahtuma: kesäleiri Loiske!

Näsijärven Kipinät järjestävät kesällä 2021 oman kesäleirin, Loiskeen

Loiskeen ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina 6.6., olethan jo mukana?

Koronan vuoksi eri ikäkaudet osallistuvat leirille eri aikaan, tällä tavalla voidaan mahdollistaa tarpeeksi väljät nukkumisolosuhteet.

Seikkailijat ja tarpojat (Kilpikonnat, Ketut, Kameleontit ja Kapybarat) osallistuvat leirille to-la 17.-19.6. Lauantai on koko lippukunnan yhteinen päivä, kun sudenpennut ja perhepartiolaiset (Pikku Kipinät, Kuutit ja Karhunpennut) saapuvat mukaan leirin temmellykseen ja jäävät yöksi, kun vanhemmat ikäkaudet lähtevät. Johtajaikäiset, eli samoajat, vaeltajat ja aikuiset voivat osallistua leirille koko ajaksi (to-su 17.-20.6.) tai vain niille päiville, mitkä omaan kalenteriin sopivat.

Kuva: Jonna N.

Kuinka korona huomioidaan leirillä?
Eri ikäkaudet osallistuvat leirille hiukan eri aikoihin. Ohjelma järjestetään siten, että pystytään mahdollisimman hyvin pitämään turvavälejä. Hygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota ja paikkoja pestään ahkerasti. Leiri pidetään ulkona. Aikuiset pitävät maskia sisällä ja ulkona lähikontakteissa, lisäksi yli 12-vuotiaat sisällä. Seuraamme ja reagoimme paikallisiin koronarajoituksiin ja -suosituksiin. Sairastapauksissa ilmoittautumisen voi perua vielä ilmoittautumisajan jälkeen, eikä sairaana saa missään nimessä osallistua leirille.

Millaista ohjelmaa leirillä on luvassa?
Leirin teemana on vesi, eli kaikenlaista vesiaiheista ohjelmaa, kuten melomista, uimista ja vesiluontoon tutustumista. Lisäksi leirillä järjestetään ikäkaudesta toiseen siirtyvien ryhmien siirtymätapahtumat. Myös partioleirin perinteiset ohjelmanumerot, kuten lipunnostot ja iltanuotiot kuuluvat ohjelmaan.

Milloin leiripäivät alkavat ja loppuvat?
Päivistä pyritään saamaan mahdollisimman suuri hyöty irti, joten aloitamme viimeistään puolen päivän aikaan ja lähtevillä päivät päättyvät illalla, kuitenkin niin että ehtii kotona vielä syödä iltapalan.

Kuinka leirillä nukutaan?
Ryhmien kesken ulkona teltoissa ⛺. Käytössä on sekä lippukunnan, että osallistujien omia telttoja.

Miten leirille saavutaan?
Leirille ja sieltä pois kuljetaan omin ja kimppakyydein. Ilmoittautumisessa kysytään tästä tarkemmin ja yhdistämme leirin johdon kanssa kyydin tarjoajia ja kyytiä tarvitsevia.

Mitä aikuiset pääsevät tekemään leirillä?
Aikuiset ovat mukana tekemässä leiriä, mutta myös he pääsevät nauttimaan leiritunnelmasta ja ohjelman raoissa melomaan ja uimaan.

Milloin varustelista julkaistaan?
Varustelista lähetetään leirikirjeen mukana ilmoittautumisajan päätyttyä, heti viikon 23 alussa. Samalla lähetetään lasku leiristä.

Voiko leirille osallistua, vaikka ei olisi partiolainen tai lippukunnan jäsen?
Kyllä, leirille voi tulla mukaan tutustumaan partioon ja/tai meidän lippukuntaa. Loiske on suorastaan mainio mahdollisuus siihen! Ainoa mahdollinen este tutustujien osallistumiselle on tiukentuvat koronarajoitukset, mutta silloin katsotaan tilannetta tapauskohtaisesti.

Ilmoittaudu viimeistään sunnuntaina 6.6.2021 osoitteessa https://kuksaan.fi/42164!

Tuleeko mieleen jotain muuta kysyttävää?
Ota yhteyttä leirinjohtajiin Ellikseen (ellinoora.toivonen@partio.fi) tai Janneen (janne.nousiainen@tuni.fi)

 

Karhunpentujen kevät

Karhunpennut on Näsijärven kipinöiden toisen vuoden sudenpentulauma. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu 12 innokasta 8-10-vuotiasta, joita johtaa kolme akelaa. Karhunpennut ovat reippaita, oppimishaluisia ja leikkisiä, eikä heidän kanssaan tekeminen käy tylsäksi.

Karhunpennut ovat suorittaneet paljon merkkejä, ja ensimmäinen yöretki pidettiin syksyllä. Yöretki tiivisti porukan hyvin yhteen, kun saimme puhaltaa yhteen hiileen.

Kevään aikana karhunpennut ovat tutustuneet mediaan, kotiseutuun, rakennettu naskaleita ja läpäisty ramborata. Kävimme aistiretkellä Kaupin metsissä, ja siellä jokainen sai valita itselleen oman ystäväpuun.

Karhunpennut ja ystäväpuu

Liikunta-merkin tiimoilta tutustuimme myös uuteen lajiin, ja lajiksi valikoitui golf!

Karhunpennut pelaa golfia

Kuvat: Karhunpennut

Kuplahylkeet pulipuli

Kuplahylkeet ovat Näsijärven Kipinöiden ihka ensimmäinen samoajavartio. Samoajatoimintamme alkoi viime syksynä Kuplahylkeiden siirtyessä tarpojista samoajiksi. Tällä hetkellä kaikki samoajamme johtavat myös omaa ryhmäänsä, joten kokoonnumme joka toinen viikko maanantaisin.

Syksyllä samoajat purjehtivat Vellamolla useamman kerran ja kokivat salamyhkäisen siirtymän ikäkaudesta toiseen. Siirtymän aikana yhden samoajan suusta kuulemma kuultiin, että enää ei luoteta yhteenkään siirtymää järjestäneeseen johtajaan. Lienee liittynyt yllätysten määrään tapahtumassa, sillä hauskaa oli kuitenkin kaikilla.

Kuplahylkeet laiturilla auringonpaisteessa

Talvella olemme kokoustaneet muutaman kerran ulkona. Ikämme ja rajoitusten takia olemme kuitenkin päässeet toteuttamaan etäpartiota kekseliäästi tekemällä muun muassa etänä yhdessä trangiapitsaa, tätä todennäköisesti tullaan testaamaan myös toiste. Kesälle on myös suunnitteilla samoajien itse itsellensä suunnittelema viikonloppupurjehdus Vellamolla.

Trangiapizza

Kuplhylkeitä voi myös seurata Instagramissa @kuplahylkeet

Kuvat: Kuplahylkeet

Kuuteilta kajahtaa!

Näsijärven Kipinöiden ensimmäisen vuoden sudenpennut eli Kuutit aloittivat partion viime elokuussa. Tällä hetkellä mukana on 13 innokasta sudenpentua, joita johtaa kolme akelaa. Kuutit ovat energisiä, puheliaita ja valppaita – näistä tyypeistä kuullaan vielä! 

Kuuttien ensimmäinen retki oli helmikuussa järjestetty lippukunnan Jääretkipäivä. Päivän aikana tutustuttiin jäällä liikkumiseen Näsijärvellä.

Kuuttien yhteinen taival alkoi viime elokuussa Tammelan koulun pihalta. Nimi Kuutit nousi suosikiksi muiden nimiehdotusten joukosta. Varmasti Kurjet tai Kuhat olisivat myös olleet mainioita nimiä, mutta Kuutit sopii tälle porukalle kuin Pullervo Norppaliveen! Ensimmäisessä kokouksessa partiolaisille tutut tavat sisaruspiiristä ja partionimistä herättivät kummastelua, mutta näin puolen vuoden jälkeen Kuutit ovat omaksuneet nämä tavat varsin hyvin.  

Syksyn aikana ehdimme muun muassa harjoittelemaan merimerkkejä, opettelemaan leikkejä ja pohtimaan heijastimien merkitystä pimeällä liikkuessa. Kerran pääsimme myös nauttimaan syystuulesta Vellamolla, mikä vaikutti olevan monelle ikimuistoinen kokemus ja syksyn kohokohta. Meille akeloille oli myös hieno hetki, kun Kuutit antoivat uuden partiolupauksen ensimmäisenä Näsijärven Kipinöissä ja ensimmäisten joukossa koko Suomessa, heti Suomen Partiolaisten jäsenkokouksen jälkeisenä maanantaina!  

Syksyn kohokohtiin kuului purjehtiminen Vellamolla. Kyseinen purjehdus oli monille ensimmäinen kerta purjeveneellä.

Kuutit-lauman erityispiirre on se, ettei lauma ole kokoontunut kertaakaan sisätiloissa. Me akelat olemme olleet erityisen ylpeitä siitä, kuinka reippaasti ja innokkaasti ryhmä on kokoustanut, vaikkei sää ole aina ollut kaikista paras. 

Nyt keväällä ohjelmassa on ollut muun muassa ensiaputaitoja. Toivottavasti pääsemme myös harjoittelemaan retkeilytaitoja Kuuttien ensimmäisellä yöretkelläUlkokokousten jatkuessa kokousten kantava teema on ollut vauhdikkaiden ulkoleikkien opettelu, jotta kokouksen aikana ei ehdi tulla kylmä.  

Innolla odotamme, mitä kaikkea Kuuttien partiopolku tuokaan tullessaan! 

Terveisin,
Norppavartio
… eli Kuuttien akelat Henu, Saija & Beagle 

Kuvat: Beagle

Vuoden 2021 hallitus esittäytyy

Ellinoora Toivonen, lippukunnanjohtaja

Moikku! Mä olen Ellis ja aloitin nyt Kipinöiden lippukunnanjohtajana. Aloitin partion jo sudenpentuna Loimaalla ja nyt muutettuani opintojen perässä Tampereelle, liityin Kipinöihin. Tykästyin lippukunnan asenteeseen ja hyvään yhteishenkeen, joten lähdin toimintaan nopeasti aktiivisesti mukaan. 

Tykkään etenkin retkeillä ja nautin luonnossa puuhailusta. Harrastan paljon erilaisia käsitöitä, joten useat kipinäsukatkin on jo neulottuna. Partion ulkopuolella toimin aktiivisesti erilaisissa opiskelijajärjestöissä. 

Heini Ahde, pestijohtaja

Heipsan! Olen Heini ja toiminut Kipinöiden pestijohtajana viime vuoden alusta. Pestijohtajana huolehdin  mm. johtajiston hyvinvoinnista ja heidän koulutuksistaan.

Partiosta on tullut mulle elämäntapa, jonka parissa olen viihtynyt jo reilu 20 vuotta.  Motivoidun erityisesti luonnosta, yhdessä tekemisestä ja uuden oppimisesta. 

Partion ulkopuolella olen tällä hetkellä innostunut mm. majakkabongailusta, muumisitaateista ja eri teknologioihin liittyvästä puuhastelusta. Ei kuitenkaan tarkoita, etteikö näitä(kin) voisi yhdistää myös partioon 🙂

Juulia Tavasti, ohjelmajohtaja

Moikka moi! Mä oon Juulia ja hallituksessa jatkavana jäsenenä. Pesti on kuitenkin muuttunut, ainakin tämän vuoden toimin siis Kipinöiden ohjelmajohtajana. Oon aikaisemmin toiminut eri ikäkausien ryhmänjohtajana, joten on kiva päästä nyt katsomaan partio-ohjelmaa vähän eri näkökulmasta. Partion ulkopuolisessa elämässä opiskelen, vietän aikaa kissojen kanssa ja luen aika paljon.

Marja Vilkko, sihteeri

Mä olen Marja, Kipinöiden sihteeri vuonna 2021! Kipinöissä olen ollut vasta ihan hetken, mutta päätin samantien lähteä syvään päähän ja hallitukseen, sillä paperipartio ja yhdistystoiminta ovat erityisen lähellä sydäntä. Partiota olen harrastanut jo reilu 16 vuotta hieman vaihtelevalla aktiivisuudella Tampereella muutamassakin lippukunnassa, Kipinöihin päädyin opiskelukavereiden kannustamana. Pestissä olen aikaisemmin ollut hallituksen jäsenenä, Exploa olen ollut jo kolme kertaa tekemässä ja kesällä 2019 kävimme kavereiden kanssa yhdistetyllä Jamboree-reissulla ja road tripillä Amerikassa.

Vapaa-ajallani muuten teen edelleen opiskelijajärjestöhommia, joihin aikani myös viimeiset kolme vuotta on mennyt, touhuan koiranpentumme Raimon kanssa ja neulon (kyllä, kipinävillasukat ovat jo tekeillä).

Odotan tulevalta vuodelta sekä uudelta lippukunnalta mukavia hetkiä, uusia tuttavuuksia ja rehellistä partiotekemistä!

Joonas Kivikunnas, taloudenhoitaja

Olen Joonas ja partiossa olen ollu sudarista saakka. Paikkakunnan vaihduttua opiskelujen perässä, aktiivinen pesteissä toimiminen hiipui pikkuhiljaa. Valmistumisen ja elämän asettumisen myötä kuitenkin rupesi taas lippukuntatoimintakin houkuttelemaan.

Kipinöiden toimintaan tulin mukaan loppukesästä 2018 ja seuraavana vuonna löysinkin itseni hallituksesta taloudenhoitajan pestistä, jossa nyt siis starttaa jo kolmas vuosi. Kipinöissä kiinnostuksen herätti erityisesti mahdollisuus purjehtimiseen, vaikkei siitä aiempaa kokemusta ollutkaan. Lisäksi halusin ehdottomasti yhteislippukuntaan, joita ei Tampereella kovin montaa ollutkaan

Partion ulkopuolella puuhastelen elektroniikkateollisuudessa ohjelmistosuunnittelijana ja usein minut löytää myös kameran kanssa luonnon helmasta.

Taru Kaisla, vesitoimintavastaava

Taru ”Myy” Kaisla, vesitoimintaavastaava. Partiossa ollut – 97 vuodesta lähtien ja kipinöiden perustajajäsen. Kahden pikku kipinän äiti ja kaksi koirakipinääkin välillä mukana touhuissa. Partiossa teen myös paljon lääkintäjuttuja, lippukuntatoiminnan ohella. Vesitoiminnan ohella touhuilen myös perhepartiossa sekä viestintätiimissä.

Kuvaaja: H.Hämäläinen

Henri Tammi, tapahtumavastaava

Moikka! Meikäläinen on Tammen Henri, tutummin Henu ja hallituksessa vastailen tapahtumista. Tampereelle muutin opiskelujen perässä syksyllä 2019 ja melkolailla heti liityin Kipinöihin nuoren ja purjehtivan sekalippukunnan perässä, enkä ole päätöstäni joutunut katumaan. Erityisesti vesitoiminta on lähellä sydäntä ja toimin yhtenä Vellamon kippareista.  Viikkotoiminnassa olen mukana ensimmäisen vuoden sudenpentujen, Kuuttien, akelana sekä vaeltajaryhmä Kaskelottien jonkinmoisena vartionjohtajana.

Kameleonttien terveiset

Seikkailijaryhmämme Kameleontit muodostui syksyllä 2020 entisistä Kapybaroista, kun ryhmän vanhemmat siirtyivät nimi mukanaan seuraaavaan ikäkauteen: tarpojiin. Sekä vanhoista jäsenistä että muutamista uusista koostuva ryhmä ideoi itse uutta nimeä ja äänestyksellä nimeksi valikoitui Kameleontit.

Tämä koettiin kivaksi nimeksi ja kameleontti maskottina söpöksi. Muita vaihtoehtoja olivat esimerkiksi Koalat, Kyyt ja monet muut lippukunnan tapojen mukaan K:lla alkavat eläimet. Osa nimiehdotuksista olivat tosi hauskoja, mutta kuitenkin liian haastavia ytimekkääksi ryhmän nimeksi kuten esimerkiksi kääpiösiilimuurahaiskäpy. Huutoa emme ole vielä keksineet.

Näsijärven Kipinöiden partiohuivi, jossa kameleontti koriste.

Kuluneen syyskauden aikana kävimme muun muassa purjehtimassa Vellamolla Näsijärvellä. Osa Kameleonteista oli jo aiemmin käynytkin sillä purjehtimassa mutta yksi uudemmista jäsenistä ihmetteli kuinka paljon isompi se oli lähempää katsoessa. Koloilloissa aina aluksi leikimme esimerkiksi teemahippoja ja peiliä ennen varsinaiseen asiaan menemistä. Syksyllä opettelimme solmuista siansorkkaa, jalussolmua ja kahdeksikkoa, ensiaputaidoissa tutustuimme hiertymiin ja oikeaoppiseen kylkiasentoon ja kokeilimme leipomista. Uusina ryhmään tulleet antoivat alkusyksystä seikkailijalupauksensa ja saivat Kipinöiden huivin itselleen. Ennen lupausta keskustelimme lupauksen merkityksestä ja tutustuimme seikkailijoiden ihanteisiin. Erityisesti keskustelua synnytti lupauksen katsomuksen yhdistäminen omaan elämänkatsomukseen ja kuinka ihanteiden luonnonsuojelua voisi toteuttaa omassa arjessa. Suoritimme myös Meidän Meri muumi-merkkiä tutustuen kuinka Itämeren vointia voisi parantaa.

Syksyllä pääsimme osallistumaan kahteen retkeen: koko lippukunnan syysretkeen ja seikkailijoiden omaan pikkujouluretkeen. Syysretki järjestettiin päivänmittaisena ulkotapahtumana ja siellä suoritettiin halloween teemaisesti salapoliisimerkki. Päivän aikana ratkottiin tehtäviä aarteenetsinnässä, jonka lopusta löytyi aarre. Lisäksi päästiin yhdessä pelaamaan monsteripeliturnausta, erityisesti tämä oli kaikkien mieleen!

Pikkujouluretki järjestettiin yhteistyössä toisen seikkailijaryhmä Kettujen kanssa Majaalahden kylätalolla. Jouluisella retkellä päästiin muun muassa leipomaan ja koristelemaan pipareita, koristelemaan kuusi ja harjoittamaan suunnistustaitoja. Kivointa retkellä oli trangialla ruuan teko itse, teimme wokkia ja se oli hyvää! Retkellä meillä oli myös pieniä lentäviä ystäviä, sillä sisälle oli eksynyt kaksi nokkosperhosta. Nimesimme ne ja keksimme niille omat tarinat.

Kädessä kaksi nokkosperhosta. Kuvassa koristellaan pipareita Kuvassa joulukuusi ja koristeltuja pipareita.

Kuva 1: Oona T. Kuvat 2 ja 3: Thais S. A.

Korona pandemia näkyi syksyssämme esimerkiksi toistuvalla käsidesin käytöllä. Aikuisilla oli koloilloissa ja retkillä kasvomaskit ja molemmilla retkillä huomioitiin ajankohtaiset koronarajoitukset ja ohjeet. Pidimme myös koloiltamme koko syksyn ajan ulkona ja leipomiskerralla tuli pitää turvavälejä ja koskea vain omaan taikinapalloonsa. Aivan syksyn lopulla pidimme muutaman etäpartiokerran, jossa hauskinta oli kokeilla Saarella-yhteistyöpelin pelaamista. Etäpartiossa on sääli jos osallistujia on vähemmän eikä voida leikkiä yhtä paljon.

Parasta partiossa on purjehtiminen, uusien ihmisten tapaaminen ja erilaisissa majoitteissa ja paikoissa nukkuminen. Keväälle toivoisimme lisää purjehduskertoja jäiden sulettua, muutamalla on tavoitteena jos uskaltaisi tänä kesänä kokeilla itse veneen ohjausta kipparin kanssa. Solmut ainakin täytyy taas kerrata, jotta osaa veneessä käyttää niitä oikein ja pysyvästi. Tulevana keväällä tarkoituksenamme on tutustua kansainvälisyyteen liittyviä teemoja, joten tulemme virtuaalisesti tutustumaan kahteen uuteen maahan ja heidän tapoihinsa. Tavoitteena on pitää etäkokous toisen maan partion kanssa, olisi hienoa oppia minkälaista partio on heidän maassaan ja opettaa heille vaikka joku suomalainen partioleikki. Toivottavasti keväällä pääsemme myös metsään yöretkelle ja nukkumaan esimerkiksi kotaan tai laavuun.

-Kameleontit

Kiitos vapaaehtoisille!

Vapaaehtoisuustyö lähtee tekijöiden motivaatiosta!

Näsijärven Kipinät palkitsee perinteisesti johtajiston kauden päätöstapahtumassa vuoden avainhenkilöitä. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa julkaisemme blogissa diplomien saajat. Diplomien saajat ovat toimineet vuoden aikana merkittävänä esimerkkinä toiminnan mahdollistamisessa. Lippukunnassamme on mahtavia tekijöitä myös moni muu näiden henkilöiden lisäksi. Lippukuntamme ilmapiirin luojana on meistä jokainen. Jokainen toimii merkittävänä yhteisön jäsenenä ja on mukana mahdollistamassa lapsille ja nuorisolle merkittävää toimintaa vapaaehtoisesti omalla vapaa-ajallaan! Haluamme kiittää jokaista lippukunnan toiminnan eteen annettua minuuttia ja tuntia. Kiitos!

Vuoden Akela

Tämä henkilö ei ole toiminut sudenpentujohtajana kovin kauaa. Hän lähti toimintaan mukaan ottamalla vastuun sudenpentulaumasta kesken ikäkauden. Hän on lämmin mutta rempseä. Hän on toiminut esimerkillisenä johtajana osallistumalla lippukunnan yhteisiin tapahtumiin ja kouluttautunut myös akelaksi.  Vuoden Akela on Lotta Forsström.

Vuoden Sammot

Nämä henkilöt ovat toimineet kannustavasti toisiaan tukien. Heidän seikkailijajoukkueeseen liittyi kauden alussa paljon uusia partiolaisia, joka voi aiheuttaa haasteita ryhmäytymisessä. Tämä johtajapari on sitouttanut ryhmänjäsenet partioon, joista esimerkkinä, että syksyn retkelle osallistui kaikki ryhmän jäsenet! Vuoden sammot ovat Thais Santos ja Oona Tervalahti! Thais ja Oona luovat yhdessä toimivan ja kouluttautuneen sampojohtajaduon. Thais on lähtenyt rohkeasti johtamaan ryhmää, vaikka on asunut Suomessa vasta muutaman vuoden. Hänen kansainväliset leikkinsä ja tarinat Brasiliasta ovat olleet lasten suosiossa. Oona on ollut korvaamaton henkilö ryhmän vetämisen lisäksi myös ryhmätoiminnan liittyvän viestinnän toteuttajana!

Vuoden Luotsi

Tämä henkilö on toiminut luotsina kahdelle ikäkaudelle. Hän on ollut läsnä tapaamisissa ja isona tukena ryhmänjohtajille. Tämä lähimmäiset huomioiva henkilö kuuntelee sekä välittää. Hän tekee sen mitä lupaa ja vielä enemmänkin, kuten vaikkapa leipoi ison kasan muffinsseja lippukuntamme synttäreille. Vuoden luotsi on Henna Pohjanpalo.

Vuoden Joulut

Lippukunnan tärkein varainhankintakampanja ei ole helpoin nakki. Se vaatii aikaa ja motivaatiovan otteen, jotta kamppanja saadaan suoritettua. Tämä parivaljakon ohjaksissa lippukuntamme teki kaikkien aikojen myynti ennätyksen joulukampanjassa! Vuoden joulutitteliin saa Ellinoora Toivonen ja Nuutti Nissinen!

Vuoden Näsimeren lupaus

Kesken kauden joukkoomme liittyi maakrapu vailla aiempaa purjehduskokemusta. Tapasimme hänet ensi kertaa partiolaiturin kahveilla, josta hän lähti extemporee mukaan purjehtimaan. Purjehduskipinän saatuaan hän on ehtinyt yöpymään Vellamolla jo useamman yön! Vuoden Näsimeren lupaus on Juho Nuottimäki.

Vuoden Veneenhenki

Veneenhenki on ollut merkittävänä tekijänä luomassa Kipinöiden vesitoimintaa. Hänellä on uniikkeja ideoita, niin veneilyyn liittyen kuin muuhunkin lippukunnan toimintaan, jotka on myös valmis toteuttamaan.  Hän on kaikkien ystävä, joka on reilu ja seikkailunhaluinen yllätyshullu, joka lähtee vaikka keskellä yötä satamaan katsomaan Vellamon kunnon.  Vuoden Veneenhenki on Henri ”Henu” Tammi.

Vuoden Organisaatiokehittäjä

Lippukuntamme toiminta kaipaa jatkuvaa kehittämistä eikä nuoressa lippukunnassa ole kaikkiin toimintatapoihin ehditty luomaan toimintaa helpottavaa kaavaa. Tämä henkilö on laittanut lippukuntamme viestinnän kuntoon ja luonut toiminnalle viestintäsuunnitelman ja noudattanut tätä yhdessä tiiminsä kanssa. Vuoden organisaatiokehittäjä on Vilja Luomala!

Vuoden Tulokas

Tänä kesänä joukkoomme liittynyt henkilö on uskaltanut lähteä johtamaan ryhmää ja ryhmäytynyt nopeasti myös johtajiston kanssa. Hän on myös uskaltautunut veneen kannelle ja ottanut merkittävää vastuuta lippukunnan yhteisissä tapahtumissa. Hän uskaltaa uutena jäsenenä ehdottaa ideoita ja hänen seurassaan tuntee tulleensa kohdelluksi reilusti. Vuoden tulokas on Neea ”Nexu” Hietanen!

Vuoden Vaeltaja

Lippukunnassamme on iso kasa vaeltajia ja heidän toimintansa aktivoitui merkittävästi kesän aikana lentopallo-otteluiden myötä. Sinnikkäänä toiminnassa mukana oleva henkilö on innostava ja madaltanut toiminnallaan muiden osallistumista Kaskelotti-vartion tapaamisiin. Hän on helposti lähestyttävä. Vuoden Vaeltaja on Hanna ”Beagle” Hämäläinen!

Vuoden Aikuinen

Vuoden aikuiseksi valikoitui henkilö, joka on harrastanut lapsena partiota hetken aikaa, ja reilu vuosi sitten liittynyt uudestaan partioon ja Kipinöiden jäseneksi. Henkilö on toiminnallaan edistänyt yhteisömme pyrkimystä, ja samalla kehittänyt omaa johtajuuttaan itselleen sopivin askelin. Hän haluaa oppia uutta ja jakaa sitä muille aurinkoisella otteella. Vuoden aikuinen on Pottukisojen johtajana toiminut Jonna ”Konna” Nissilä!

Kuvat: Helmi Viljamaa

Nuotiotarinoita oppimisesta

Kuvittele nuotio keskellä metsää ja ystäviä siihen ympärille. Kipinät nousevat syysiltaan, metsä täyttyy iloisesta puheensorinasta ja nuotiopannukahvi porisee oranssina loistavien liekkien yllä. Kitarasta kuuluvat soinnut saavat jonkun hyräilemään ikivihreitä iskelmiä. Lisäät puita nuotioon naureskellen, kuinka partiolainen osaa sytyttää nuotion yhdellätulitikulla (mikä ei tosin aina pidä paikkaansa).

Yhtäkkiä joku kysyy, mitä olet oppinut partiossa. Mitä vastaisit?

Partiolaisten brändi voi tällä hetkellä hyvin, minkä vuoksi olisi luontevaa kertoa hienolla jargonialla delegoinnista, fasilitoinnista ja itsensä kehittämisestä. Arvostan – ja ilmeisesti myös kesätyöpaikkojen rekrytoijat ovat arvostaneet – suuresti partiossa opittujaprojektinhallinta- ja ryhmätyötaitoja, mutta arkisessa kohtaamisessa tuntuu luontevammalta kertoa maanläheisempiä ja konkreettisempia tarinoita.

Siksi itse kertoisin tarinoita rohkeudesta, eksymisestä ja johtajuudesta.

Näistä ensimmäisellä yleensä aloitankin. Saan usein kuulla kulkevani määrätietoisesti kohti unelmiani. Jos olen pitänyt jotain asiaa kiinnostavana, en ole pelännyt tarttua toimeen ja kokeilla. Kuuta ei saa koskaan kiinni, jos ei edes kurkota – vai mitä

Rohkeus ei kuitenkaan ole helpoin laji. Ei ole itsestään selvää, että maakrapu uskaltaa tulla purjeveneelle, vaikka onkin purjehtimisesta aina haaveillut. Ensimmäisellä purjehduksellani nousin jalat täristen veneeseen ja myönsin vähän nolosti, ettei käsistäni synny muita solmuja kuin rusetti, merimiessolmu ja neljän tuulen solmu. Kauhulla kuvittelin lentäväni laidan yli aallokossa, minkä vuoksi pidin visusti kiinni veneen laidoista.

Lopulta ei edes tuullut. Vellamo lipui ilta-auringossa kotilaituriin perämoottorin saattelemana. Näsijärven ulappa oli vaaleanpunainen, ja minä hinguin jo seuraavalle purjehdukselle. Syyskuun myrskytuulten puhaltaessa ja aaltojen nuollessa veneen sivukylkiä nautin vauhdin viimasta suuresti. Olin äärimmäisen onnellinen, että rohkenin etsiä rakkaasta harrastuksesta jonkin ihan uuden puolen, vaikka vähän jännitti.

Se, että on uskaltanut yrittää, on vaatinut myös epämukavuuden ja epävarmuuden sietämistä. Olen ollut täysin hukassa ja eksyksissä – myös siis ihan konkreettisesti keskellä metsää. Kun eksymiskarkit ovat loppu, kompassi on kadoksissa eikä kartta ei tunnu olevan millään tavoin oikein päin, alkaa tuskanhiki nousta vähitellen otsalle.

Samanlaisia tuntemuksia herää toisinaan myös silloin, kun käsissä on suurempi projekti tai yllättävä käänne. Myös samat vinkit toimivat: pysähdy, ota karkkia ja mieti hetki ihan rauhassa. Olen partiourani aikana joutunut tiukkoihin johtamistilanteisiin, jotka ovat opettaneet toimimaan paineen alla. Kokemukset ovat antaneet roppakaupalla oppeja hyvästä ja huonosta johtamisesta.

Parhaat johtamistilanteet tuovat hymyn huulille vieläkin. Olen mahdollistanut sudenpennun hymyn uuden oppimisesta, pidellyt käsissäni päätoimittamaani lehteä ja ollut mukana luomassa alusta loppuun uudenlaista 400 hengen tapahtumaa. Toisaalta olen myös halannut loppuun palanutta ystävää, tehnyt päätöksiä tapahtumien perumisesta ja huomannut, että huipulla voi tosiaan tuulla aika kovaa. Näitä tilanteita en muistele niin suurella ilolla, vaikka ne ovatkin opettaneetkin paljon. Onneksi partiosta olen myös löytänyt mitä timanttisempia tyyppejä, jotka pitävät pystyssä pahimmassakin myräkässä.

Paljon sanottavaa olisi vielä vaikkapa siitä, mitä vuodet ovat antaneet ja kuinka harrastus sulautuu vähitellen elämäntavaksi. Tarinointia voisi jatkaa pitkään, mutta ilta alkaa kääntymään yöhön eikä nuotiostakaan ole jäljellä kuin hiillos. Jääköön siis tarinan jatko-osa vielä odottamaan vuoroaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Teksti: Hanna ”Beagle” Hämäläinen
Kuva: Susanna Mikander

Kaskelottien syysterveiset & ajatuksia vaeltajatoiminnasta

Kaskelotit on Näsijärven Kipinöiden vaeltajavartio. Tänä syksynä kokouksissa on ollut paikalla jopa 10 vaeltajaa. Kokouksille ei ole vakiintunutta päivää, vaan pyrimme kokoustamaan noin kerran kuussa, kun osallistujille parhaiten sopii.

Syksyllä olemme halunneet panostaa monipuoliseen ja aktiiviseen vaeltajatoimintaan. Kokouksissa on esimerkiksi purjehdittu, etsitty geokätköjä ja pelattu Among Us -peliä. Ohjelmassa on painotettu matalan kynnyksen aktiviteetteja, jotta toimintaan olisi helppo tulla mukaan, vaikkei vaeltajaohjelma, lippukunta tai edes partiotoiminta olisi ennestään tuttua.

Minkä vuoksi vaeltajatoimintaan tulisi panostaa?

Moni kaskelotti toimii Kipinöiden lisäksi toisessa lippukunnassa, piirissä tai keskusjärjestön pesteissä. Tarve ikäkauden omalle ohjelmalle on tämän vuoksi tärkeää: jos oma partioarki koostuu lähinnä painavasta vastuusta ja uuden innovoinnista, voi oman ikäkauden rennompi toiminta olla mukava tuulahdus. Kaskelottien ohjelmabuffetista onkin löytynyt paljon erilaista tekemistä, jotta jokaiselle löytyy jotakin omaan (partio)arkeen sovitettavaa. Olemme myös aktiivisesti keränneet uusia ohjelmaideoita, jotta ideapankki pysyisi täytenä.

Erityisen tärkeää aktiivinen vaeltajatoiminta on opiskelijakaupungissa. Valtaosa kaskeloteista on eksynyt uuteen kaupunkiin ja Kipinöihin opiskelupaikan myötä. Kun Tampereen kadunkulmat ovat vielä tuntemattomat, voi tuttuun – tai uuteen – harrastuksen palaaminen lämmittää eksynyttä opiskelijaa. Kaskelotit tulevat eri kouluista ja kaupungeista, minkä myötä aktiivinen vaeltajatoiminta on tuonut monille myös uusia kavereita.

Mistä aloittaa?

Me Kaskelotit olemme huomanneet, että parhaiten vaeltajatoiminnan saa vauhtiin omalla innostuksella. Moni hyvä kokousidea on syntynyt heitosta vartion WhatsApp-ryhmään, jonka jälkeen yhteistä päivää on doodlattu. Toiset kokoukset järjestyvät toisia helpommin: geokätköilyyn riittää yksi ilta, mutta esimerkiksi yöpurjehdusta varten tuli sovittaa Kaskelottien ja Vellamon aikataulut yhteen sään kanssa.

Yksi toimivista keinoista on ollut järjestää ohjelmaa myös etänä. Etätoiminta on ollu kaivattua erityisesti vallitsevan tilanteen aikana, mutta on mahdollistanut osallistumisen myös niille, jotka asuvat Tampereen ulkopuolelle. Etäkokouksiin voi myös kysyä kavereita lippukunnan ulkopuolelta: esimerkiksi Among Us -peliin kysyttiin lisää osallistujia pääkaupunkiseudulta.

Siispä kootusti kolme vinkkiä toimivaan vaeltajatoimintaan:

  1. Rakentakaa ohjelma osallistujien aikataulun mukaan
  2. Kootkaa ohjelmabuffet ryhmän kiinnostuksen kohteista ja tasapainotelkaa etä- ja läsnäohjelman kanssa
  3. Innostukaa ideasta ja levittäkää vaeltajatoiminnan iloa niin lippukunnan sisällä kuin ulkopuolelle.

Ps. Oma purjevene on toki ollut aika hyvä käyntikortti vaeltajatoiminnan markkinoinnissa. Kuka nyt ei haluaisi kokea Näsijärven tuulia ilta-auringon laskiessa Siilinkarin taakse?

Kuva: Elina P.